Blogi

Suomalaisessa kulttuurissa ei ole tapana kehua. Tuntuu, että vanhempien sukupolvien ääni varoittaa kehumisesta – ainakaan turhasta ei saisi kehua. Turhasta kehumisesta varoitetaan vanhempia, vaikka samaan aikaan pitäisi kuitenkin vahvistaa lasten itsetuntoa. Myös työelämässä pitäisi antaa myönteistä palautetta, mutta vain asiasta. Ei ihme, että useat valitsevat olla hiljaa.

Minä en itse ole ymmärtänyt mitä ”turhaan kehuminen” oikein on. Minua ei ole ainakaan kehuttu turhaan vaan kaiken myönteisen palautteen olen ottanut ilolla vastaan. Monet pienet myönteiset sanat ovat jääneet mieleen. Esimerkiksi 8-luokalla tuskailin matematiikan integraatiolaskujen kanssa ja opettajani huomautti, että sinulla on todella kauniit numerot. Aluksi en uskonut, mutta hän vakuutti, että näin on. Matematiikka alkoi kummasti sujua tämän täsmällisen kehun jälkeen. Ja edelleen ainakin kerran vuodessa muistan, että oli niin tai näin, niin minulla on ainakin kauniit numerot!

Onko turha kehu se, että kehuu, vaikka suoritus ei ole aivan priimaa? Jos pelkkää priimaa odotellaan, ei ainakaan työyhteisöissä tai perhepiirissä voi usein kehua.  Eikö yrityksestä, ponnistelusta ja parhaansa yrittämisestä kannattaisi kehua? Keskeneräisyyden kannustaminen auttaa ponnistelemaan loppuun asti ja yrittämään parhaansa. Emme me perfektionisteja tarvitse vaan yhteen hiileen puhaltajia, vai mitä?

Amerikkalaiset ovat kehumisen asiantuntijoita. Heidän jatkuva myönteinen puheensa tuntuu meistä suomalaisista usein hassulta, siirappimaiselta ja teennäiseltä.  Minustakin. Mutta miksi ei voisi kehua toista suomalaisittain? Tämä voisi tapahtua ehkä vähän maltillisemmin ja äänenpainot suomalaisittain. Kehuminenhan tarkoittaa yksinkertaisesti myönteisten huomioiden tekemistä toisesta ja niiden sanoittamista.

Luulen, että kehumisen välttäminen johtuu pohjimmiltaan epäonnistumisen pelosta. Jos kehun ja huomioin toista, saattaa toinen joko ylpistyä, luulla itseään minua paremmaksi tai saatan jopa vaikuttaa kateelliselta.

Meitä ei ole opetettu ottamaan kehuja vastaan. Jos kehu saadaan, monet meistä vähättelevät sitä. Esimerkkitapauksessa saan palautetta hyvin tehdystä projektista. Kun saan kehut, olen hämmästyksestä mykkä, sanon, että olisi se voinut olla parempikin olla ja vaihdan puheenaihetta. Tuntuu kiusalliselta. Päätän kertoa kevennykseksi jonkin oman epäonnistumisen.

Olen kouluttautunut ryhmäohjaajaksi ja theraplay-terapeutiksi amerikkalaisissa ohjelmissa, joiden kautta olen oppinut myös nauttimaan kehumisesta ja myönteisyydestä. Ja ihan totta: Niin metsä vastaa, kuin sille huudetaan.  Eräässä työprojektissa viime syksynä näyttelin muutamia päiviä ikävää ihmistä. Oli tärkeää, että en ollut liian ilkeä, sillä koehenkilö ei saanut tietää, että olin tilanteessa näyttelijänä. Vitsailin itselleni etukäteen, että on ehkä ihan kivaa ilkeillä luvan kanssa, vähätellä ja olla huomioimatta toista. Ja katinkontit! Niinhän se oli, että vuorovaikutustilanteessa mukavakin hymy vaihtui väljähtyneeksi ilmeeksi ja odottava tunnelma vaisuksi, kun huomioin vain kielteiset asiat. Ilkeily oli ikävää, näyteltynäkin.  Oli ikävä katsoa, kuinka toiset pahoittivat mielensä ja alkoivat suhtautua minuun välttelevästi. Ilkeilypäivän jälkeen fiilis oli poikkeuksetta ikävä. Teki mieli kiukutella kotona eikä mitään patoutumisia saanut purettua.

Myönteisyyden lisääminen osaksi arkea on yllättävän helppo tapa piristää omaa ja siinä sivussa muidenkin elämää. Kehu ei vie pois aitoutta ja autenttisuutta. Annan muutaman amerikkalaisilta opitun vinkin kehumisen lisäämiseen.

1.  Kehu täsmällisesti jostain taidosta tai tehdystä suorituksesta. Lopputuloksen ei tarvitse olla valmis

2. Muista kehua läheisiäsi ihanuudesta muuten vaan

3. Kehu myös ystäviäsi pienistäkin asioista

4. Ota kehut vastaan sanomalla ”Kiitos” tai ”Mukava kuulla” Ja kehu pian toista takaisin

5. Älä pelkää, että kehut turhaan

Siirappista ja aitoa kevättunnelmaa toivottaa Silja!

Aika: to 22.5. 2014 ja ke 11.6.2014

Paikka: Helsingin Vallila. Osoite on Kuortaneenkatu 5

Nykyinen työelämä edellyttää hyviä esiintymistaitoja. Esiintyminen ei kuitenkaan ole läheskään kaikille luontaisesti mieluista. Koulutuksen avulla selätät liian jännityksen ja saat toimivia käytännön työkaluja erilaisiin esiintymistilanteisiin. Päivän tavoitteena on, että pystyt suhtautumaan esiintymiseen riittävän rauhallisesti ja itsevarmuutesi esiintyjänä kasvaa.

Me tiedämme, että esiintymistä jännittävät osaavat valmistautua hyvin, heillä on useimmiten paljon asiantuntemusta ja tietoa, mikä saattaa jäädä ilman huomiota. Liiallinen esiintymisen pelko saattaa johtua monesta syystä: Toisilla on ikäviä kokemuksia, toiset viihtyvät luonnostaan sivummalla ja mitä opettaa kulttuurimme sananlasku: Puhumatta paras.

Älä jumiudu vanhoihin haitallisiin ajatuskuvioihin, vaan tule virkistävään ja tehokkaaseen koulutukseemme voittamaan liika esiintymisjännitys! Kun pääset esiintymisjännityksestä eteenpäin, nautit myös työelämästä eri tavalla.

Kouluttajina toimivat psykologi Silja Salmi ja FM Oskari Salmi. Heidän koulutuksissaan on turvallinen ja mukaansatempaava ilmapiiri, mikä auttaa Sinua oppimaan ilman paineita. Koulutus pohjaa psykologian ja taidelähtöisten menetelmien yhdistämiseen ja on siksi toimiva ja tehokas.

Hinta 224 euroa (sis. alv 24 %), sisältää aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvin.

Koulutuksen sisältöjä

–     Jännityksen psykologiaan ja fysiologiaan tutustuminen

–     hengitys rauhoittamisen välineenä

–     miten epäonnistumisesta voi oppia

–     positiivisen psykologian merkitys onnistumisille

–     Tietoisen mielenhallinnan menetelmät

–     Vakuuttava kehon kokonaisviestintä

–     toimiva vuorovaikutus esiintymisen tukena

Ilmoittaudu mukaan kurssille!

Molemmille kursseille otamme ilmoittautumisjärjestyksessä 15 osallistujaa.  Ole siis nopea. Lähetämme Sinulle tarkan ohjelman ja maksuohjeet ennen kurssia. Tiedustelut myös silja.salmi@mukana.fi tai p. 044-3005777

SYDÄMELLISESTI TERVETULOA!